*

topira Kirjoita vasta kun sinusta tuntuu

Vammaisten avun ja tuen kilpailuttamisesta

Olen huomannut, että valtakunnallinen media ei ole tuonut riittävästi esille Kelan aiheuttaman tulkkauspalvelukohun muita tapauksia vaikka mediat partioivat kaiken aikaa Facebookissa tai twitterissä ja julkaisevat aina tuon tuosta ja turhaakin turhempia postauksia tai tviittejä.

 

Onneksi sentään jotkut mediat ovat ilmoittaneet muutaman esimerkin. Alla olevassa linkissä löytyy tulkkauspalveluun liittyviä uutisointeja sekä kannanottoja:

 

http://www.kuurojenliitto.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/puheenaiheena-kela

 

Kerron ensin vähän omasta kokemuksestani. Esimerkiksi minä käytin aikoinaan opiskeluuni kirjoitustulkkia, koska ala oli sen verran hyvin tekninen ja paljon outoja sanoja. Kirjoitustulkilla oli aluksi vaikeaa, kun ei tuntenut alan termejä ja minun piti auttaa häntä. Parin kuukauden kuluttua hän alkoi sujuvasti kirjoittaa ne termit ja kirjoitusnopeutensa parani huomattavasti. Yhteistyömme kirjoitustulkin kanssa oli hyvä. Ainoa kuukausittain pakollinen asia oli allekirjoittaa tehdyt työtunnit, jotta kaupunki saa siitä tositteen, sillä minä olin siinä näkökulmassa kirjoitustulkille työnantaja eikä asiakas.

 

Minä jouduin kuitenkin kaupungin kanssa taistelemaan pitkään, kun kaupunki märehti palkkakiistasta. Ensin kirjoitustulkki yritti oman alan liiton työsopimusta osoittaa, että niin paljon piti tulkille maksaa mutta lopuksi tulkki antoi pallon minulle ja minun piti sitten tapella kaupungin kanssa. Sain kuitenkin voitettua kaupungin tehdessä lakimiehen kanssa ratkaisevan virheen selittelykirjeissään ja joutui hyväksymään tulkin uuden työsopimuksen.

 

Mutta se tappelu kuitenkin vaati aikaa minulta asioiden selvittelyihin ja sellainen kiistely häiritsi paljon opiskelurauhaani sekä aiheutti tarpeetonta suuttumusta. Ilman sitkeää taistelua olisin jäänyt kokonaan ilman kirjoitustulkkia, eikä ollut yhtään vapailla markkinoilla kuin jossain ihan pohjoisemmassa paikassa monta sataa kilometrin päässä ja uuden tulkin saaminen olisi ollut hankalaa, koska sitten pitäisi ensin kaupungin hyväksyä työsopimus palkkoineen. Sekin olisi tiennyt lisää työtä saada itselleni uusi tulkki ja sitten olisin joutunut auttamaan kirjoitustulkkia termeistä/viittomakielen tulkkia, että pystytään luomaan niille termeille omat loogiset ja sovitut viittomamerkit. Tulkki taas joutuisi hakemaan vuokra-asunnon sieltä opiskelupaikastani ja miten ne muuttotavarat, yms. hirvittävän paljon työtä vaativaa prosessia.

 

Nykyisin käytetään pitkissä tulkkaustilanteissa kahta viittomakielen tulkkia, koska tulkkaaminen puhutusta äänestä viittomakielelle on rasittavaa työtä. Siinä minä ihmettelen, että jos tulkkeja vähennetään, niin miten se muka voisi varmistaa saatavuutta?

 

Tulkeilla on omat sairasteluhetkensä tai heillä on omat lomatkin. Olen minä opiskelussa joutunut olemaan ilman tulkkia mutta en minä sitten ymmärtänyt siellä juuri mitään. Tätä tilannetta en halua kenenkään koskaan kokevan.

 

Tämän hetkinen tilanne näyttää siltä, että nyt mentiin vain iso askel taakse vammaisten asioissa. Ensin tässä saatiin odottaa vuodesta 2007 aina viime vuoteen kesälle 2016, että Suomi lopultakin ratifioisi sopimuksen ja nyt tehdään tällainen nyrkinisku kasvoille.

 

Se siitä lyhyestä tarinastani, nyt heti alkuun sanon lyhyesti:

  • YK:n vammaissopimus edellyttää, ettei vammaisten palveluja heikennetä.

  • Vammaisten palveluja käyttävä henkilö pääsee tasavertaisesti osallistumaan yhteiskuntaan.

 

Nämä löytyy tämän blogini lopussa YK:n vammaisten oikeudet-sopimuksen kolme artiklaa.

 

Kansalaisaloitteen allekirjoittamista tukevat netistä löytämäni tapaukset ja en viitsinyt laittaa pitkiä kirjoituksia vaan otin kappaleittain niitä kiinnostavia asiakohtia. Pidemmät tekstit löytyvät linkkien kautta. Lukekaa nämä:

 

Lyhyesti:

”...Osallistun Strasbourgissa kansainväliseen konferenssiin, tähtitieteen informaatiopalveluiden konferenssiin, jossa olen toiminut tieteellisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana jo kolmesti. Istun seuraamassa esityksiä kiitos tulkkieni. Molemmat tulkkinit ovat oman alansa huippuja: he kirjoittavat englantia nopeasti ja luotettavasti. Heidän ansiostaan osallistun tilaisuuteen täysillä eikä mikään olennainen mene minulta ohi. Molemmat näistä tulkeista ovat menettämässä työnsä kilpailutuksen seurauksena.


En uskalla ajatella millaista on olla oman alansa osaaja ensi vuonna. Kuka tulee tulkiksi tilaisuuksiin jossa kielenä on englanti? Kuinka monta kokousosallistumista joudun perumaan, koska kirjoitustulkkausten mitoitus on ensi vuonna olematon? Ainoastaan minä en kärsi, vaan myös työnantajani, Helsingin yliopisto, kärsii. Samoin kärsivät ne tulkit, jotka joutuvat KELAn toimenpiteiden takia tyhjän päälle vaikka olisivat toimineet ammatissaan hyvin pitkään...”

https://www.facebook.com/eisaksso/posts/10155573186616263?hc_location=ufi

 

Lyhyesti:

”...Kelan oma tulkkausvälitys ei ymmärrä tätä asiantuntijuutta vaativaa työtä. He eivät ole optimoineet tai järkeistäneet koordinointia. Heidän käyttämä järjestelmä oli hankittu kilpailutusehtojen vastaisesti, mistä he saivat tuomion ja korvausvaatimukset sille järjestelmälle joka oli jo käytössä ja kehitetty nimenomaan alaamme varten.

 

Kelan käyttämä Innofactorin Prime-järjestelmä tänäkin päivänä kaatuilee, ei toimi mobiilisti ja on niin kankea, etteivät he pysty senkän takia toteuttamaan välitystoimintaa jouhevasti. Kela on myös asettanut jo aiemmilla hankintakausilla rekrytointikieltoja, eli puuttunut yksityisten elinkeinoharjoittajien mahdollisuuteen palkata ketään sekä estänyt meidän tulkkien vapaan liikkuvuuden työpaikkojen ja/tai jopa asuinkaupunkien välillä...

https://www.facebook.com/nina.lusto/posts/10155282920149877

 

Lyhyesti puhekyvyttömän ja autistisen Lindan tapauksesta:

”...Uusien tulkkien perehdyttäminen on työlästä.

 

– Uusien tulkkien perehdyttäminen on raskasta Lindalle ja myös minulle äitinä. Sujuva ja turvallinen tulkkisuhde on aina aika pitkän työn ja monien työvoittojen takana. Puhetulkilta vaaditaan erityisiä ominaisuuksia ja osaamista, jotta tulkkaus Lindan kanssa luonnistuu. Myös niin sanotuilla kemioilla on iso merkitys, että hyvä tulkkaussuhde syntyy ja pysyy yllä, huomauttaa Sarkkinen...”

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kela-kilpailutti-tulkkauspalvelut-puhekyvyton-autistinen-linda-on-jaamassa-ilman-suosikkitulkkiaan/6588340#gs.wjEmnMk

Lyhyesti:

”...Nyt saimme tiedon, että työntekijämme tarvitsemat asiantuntevat tulkkauspalvelut eivät menestyneet kilpailutuksessa ja hänen täytynee nyt ­katkaista työsuhteensa.

Jokaisella on oikeus työelämään. Työnantajalla on oikeus parhaaseen mahdolliseen työntekijään. Nyt molemmat seikat ovat uhattuina...”

https://www.hs.fi/paivanlehti/23092017/art-2000005379063.html?share=71cefc33716603cfa8ae6b6839f5f0d7

 

Lyhyesti:

”...Kehitysvammaisten tukiliitto lähetti viime kesäkuussa kantelun eduskunnan oikeusasia­miehelle asumisyksikön kilpailutuksesta. Kantelussa nostettiin esiin, että sosiaalihuollon asiakkaan lakisääteiset oikeudet sivuutetaan eikä asiakkaalla ole oikeussuojakeinoja, kun palvelu järjestetään julkisella hankintaprosessilla...”

https://www.hs.fi/paivanlehti/19092017/art-2000005372829.html

 

Tukiliiton Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, missä korostetaan Suomen ratifioineen YK:n vammaisten oikeudet-sopimuksesta:

https://www.epressi.com/media/userfiles/29131/1498653685/kehitysvammaisten-tukiliiton-kantelu-eduskunnan-oikeusasiamiehelle-22.6.2017.pdf

 

Lyhyesti:

Tässä videossa on tekstitettynä ja selitettynä, että mitä siitä tulkkauspalvelujen vähentämisestä seuraa:

https://www.youtube.com/watch?v=5U8-VOTKM7c&feature=youtu.be

 

 

Näitä esimerkkejä on lukemattomia ja olen poiminut kiinnostavimmat tapaukset, mitkä pitäisi jokaisten päättäjien ja ihmisten havahtua, että nyt mentiin rankasti puuhun.

 

Ei Kela voi olla äkkiä asiantuntija näissä tulkkausjutuissa taikka vammaisten asioista. Todelliset asiantuntijat löytyvät me käyttäjät, ketkä elämme arjessamme ja huomaamme puutteita ja palautteiden asioissa hoitavat ne todelliset vammaisten auttajat, tulkit sekä muut avustajat. Heillä on monien vuosien kokemuksia ja tietävät miten asiat pitää hoitaa.

 

Tässä Viparon kotisivulla näkee, että mikä on tulkkitilanne 1.1.2018 lähtien:

 

http://www.viparo.com/?a=tulkit2018

 

Jyrki Kasvi kyselytunnilla jätti kirjallisen kysymyksen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2017+28.1.aspx

 

https://www.facebook.com/vihreat/photos/a.357864760600.352936.33722070600/10159510882815601/

 

 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2016 oli karua luettavaa vammaisten elämänalueilla verrattuna vuoteen 2015: Ne ovat siis kaksinkertaistuneet.

 

https://www.syrjinta.fi/julkaisut

 

 

 

Vilkaistaanpas sittenYK:n vammaisten oikeudet-sopimusta:

 

2. artikla

 

Määritelmät:

Tässä yleissopimuksessa: viestintä sisältää kieliä, tekstin näyttämistä, pistekirjoitusta, taktiilikommunikaatiota, isokirjaintekstiä, saavutettavaa multimediaa sekä kirjallisia, kuuloon perustuvia, selkokielisiä, ihmisääneen perustuvia sekä puhetta tukevia ja korvaavia viestintätapoja, -keinoja ja -muotoja, saavutettava tieto- ja viestintäteknologia mukaan lukien;

 

kieli sisältää puhutut kielet sekä viittomakielet ja muut ei-puhutun kielen muodot;

 

syrjintä vammaisuuden perusteella tarkoittaa vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alalla. Se sisältää kaikki syrjinnän muodot,

 

kohtuullisen mukauttamisen epääminen mukaan lukien;

kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa; kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujensuunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua. Kaikille sopiva suunnittelu ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä.

 

Artikla 4:

 

Yleiset velvoitteet

1.

Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien

täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella. Tätä varten sopimuspuolet sitoutuvat:

a)

toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet

tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi;

b)

toteuttamaan kaikki asianmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimet voimassa olevien vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi tai poistamiseksi;

c)

ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa;

d)

pidättäytymään osallistumasta tämän yleissopimuksen vastaiseen tekoon tai käytäntöön sekä varmistamaan, että viranomaiset ja laitokset toimivat tämän yleissopimuksen mukaisesti;

e)

toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoittaman syrjinnän;

f)

toteuttamaan tai edistämään sellaisten tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimusta ja kehittämistä, jotka vaativat mahdollisimman vähän mukautuksia ja kustannuksia vammaisten henkilöiden erityistarpeiden täyttämiseksi, edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä sekä edistämään kaikille sopivaa suunnittelua kehitettäessä standardeja ja suuntaviivoja;

g)

toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, asettaen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian;

h)

antamaan vammaisille henkilöille saavutettavaa tietoa liikkumisen apuvälineistä, laitteista ja apuvälineteknologiasta, mukaan lukien uusi teknologia, sekä muista avun muodoista, tukipalveluista ja järjestelyistä;

i)

edistämään tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muulle henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oikeuksilla taattujen palvelujen ja avun antamista.

2.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien osalta kukin sopimuspuoli sitoutuu täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa ryhtymään toimiin, joiden tarkoituksena on saada nämä oikeudet asteittain täysimääräisesti toteutetuiksi, rajoittamatta kuitenkaan niitä tähän yleissopimukseen sisältyviä velvoitteita, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan välittömästi sovellettavia.

3.

Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.

4.

Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta sellaisiin määräyksiin, jotka paremmin edistävät vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja jotka voivat sisältyä sopimuspuolen lainsäädäntöön tai kyseisessä sopimuspuolessa voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen. Ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka tunnustetaan tai ovat voimassa tämän yleissopimuksen sopimuspuolessa lain, valtiosopimusten, määräyksen tai tapaoikeuden perusteella, ei saa rajoittaa eikä niistä saa poiketa sillä perusteella, ettei kyseisiä oikeuksia tai vapauksia tunnusteta tässä

yleissopimuksessa tai että ne tunnustetaan siinä suppeampina.

5.

Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan liittovaltioiden kaikkiin osiin rajoituksetta ja poikkeuksetta.

 

9. artikla

Esteettömyys ja saavutettavuus

1.

Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla

elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a)

rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b)

tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut mukaan lukien.

2.

Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:

a)

kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien tilojen ja palvelujen saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandardeja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa;

b)

varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta;

c)

annetaan sidosryhmille koulutusta vammaisten henkilöiden kohtaamista esteettömyys- ja saavutettavuuskysymyksistä;

d)

tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa;

e)

järjestetään avustajia ja muuta apua, mukaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viittomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen esteettömyyttä;

f)

edistetään muita asianmukaisia vammaisten henkilöiden avustamisen ja tukemisen muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus;

g)

edistetään uusien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien, myös internetin, saavutettavuutta vammaisille henkilöille;

h)

edistetään saavutettavien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua varhaisessa vaiheessa siten, että näistä teknologioista ja järjestelmistä tulee saavutettavia mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

 

 

Artikloiden perusteella pitäisi siis ensin kuunnella vammaisia, omaisia, lapsia, järjestöjä ennen kuin alkaa tekemään mitään suunnitelmia. Siinä Suomelle tulee vaikeuksia.

 

 

ALLEKIRJOITA:

 

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2538

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Laitoin nimeni jo ennen tätä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Hyvä niin. Minäkin olen jo laittanut. Olisi ihan hyvä, jos jakaa tietoa mahdollisimman monille kansalaisaloitteesta.

Toimituksen poiminnat